Loikka suvaitsevamman Suomen suuntaan
Vaali-iltana (22.1.2012) eräs toimittaja luonnehti eduskuntavaalien ensimmäisen kierroksen tulosta sanomalla, että tämä merkitsi melkoista loikkaa suvaitsevamman Suomen suuntaan. Tämä sama asia on kuulunut myös muiden kommentoijien puheissa.
Suvaitsevamman Suomen tie on ollut pitkä ja kivinen. Etenkin naiset ovat tunteneet tämän luissaan monenlaisena syrjintänä ja väheksymisenä esimerkiksi työmarkkinoilla. Koko ajan kuitenkin mennään eteenpäin. Naisia valitaan jo papeiksi ja jopa piispoiksi, vaikka jokunen vuosikymmen sitten tämä tuntui utopialta. Raamatun väitettiin asettuvan naisia vastaan, mutta nyt sen tulkinnat ovat muuttuneet.
Tarja Halonen valittiin ensimmäisenä naisena 12 vuotta sitten Suomen tasavallan presidentiksi. Tuolloin vaalien alla monet paheksuivat muun muassa hänen kuulumistaan SETA:aan eli seksuaalista tasa-arvoisuutta ajavaan järjestöön. Pidettiin pahana, että presidenttiehdokas julkisesti kannattaa seksuaalisen tasa-arvoisuuden toteutumista Suomessa. Tarja Halonen toimi kuitenkin omalla esimerkillään rohkeasti tienraivaajana ja näytti meille miten näihin asioihin pitää suhtautua.
Pekka Haaviston valinta toiselle kierrokselle on taas uusi aluevaltaus suvaitsevaisuuden lisääntymisessä. Suomessa ei enää halutakaan karsinoida ihmisiä heidän seksuaalisen suuntautuneisuutensa tai muun yksityiselämänsä takia. Esimerkiksi presidenttiehdokas Timo Soini puhui vaaliväittelyissä moneen kertaan siitä, että kaikilla on oikeus omaan yksityiselämään ja uskontoon. Nämä eivät saa olla esteitä viranhaussa. Ainoastaan pätevyys ratkaiskoon.
Joten ratkaiskoon tulevan vaalin pätevyys presidentin päätehtävässä eli ulkopolitiikan hoidossa ja toisessa isossa tehtävässä eli sisäpoliittisen yhteisymmärryksen edesauttamisessa. Kumpi ehdokas on edustavampi käyntikorttimme maailmalle, kumpi on parempi diplomaatti erilaisten suhteiden hoidossa, neuvottelevampi, idearikkaampi, viisaampi, nämä asiat ratkaiskoot tulevan presidentin valinnan.
Ritva Sorvali
Kouvola
