Meduusalla ei ole sydäntä. Käsikirjoitus, ohjaus Tuukka Temonen. Rooleissa Olga Temonen, Helga Temonen, Eeva Eloranta ja Konsta Hietanen. Elokuva LIV-kanavalla 5.12.2025.
Meduusalla ei ole sydäntä kertoo katkeruudesta, josta perheen äiti ei pääse millään yli. Pienperhe, tytär (Helga Temonen), äiti (Olga Temonen) ja mummo (Eeva Eloranta) elää yhdessä. Äiti yrittää saada äitiään eli mummoa hoitokotiin, tytär etsii isäänsä.
Mummon avustuksella tytär onkin saanut yhteyden isäänsä (Konsta Hietanen) ja nämä tapailevat. Äiti yrittää kaikin tavoin estää isän ja tyttären tapaamiset. Äiti käy savitöissä ja juopottelee. Millä perhe elää, se ei täysin selvinnyt.
Tyttären isä on aikanaan tehnyt ison rikoksen äitiä kohtaan ja tuomittu tästä vankilaan. Hän on kärsinyt tuomionsa. Rikoksesta on nyt neljätoista vuotta, mutta äiti ei ole vieläkään päässyt asian yli vaan kantaa kaunaa ja katkeruutta isää kohtaan.
Tulee mieleen, että eikö äiti päässyt tuolloin terapiaan, eikö hän saanut mitään apua tilanteeseensa? Äiti hoitaa itseään alkoholilla. Tilanne näyttää toivottomalta. Elokuvassa käsitellään ongelmaa hienosti kaikkien kannalta.
Aihe on kaikin puolin kiinnostava. Elokuvan ihmiset ovat ajautuneet tilanteeseen, josta he eivät näytä selviävän omin voimin. Kukaan ei ole täysin paha tai hyvä, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi. Mikä neuvoksi.
Harmi, että replikointi meni välillä harakoille. Etenkin silloin, kun henkilöt puhuivat katsojasta poispäin ei väliin kuullut juuri mitään. Eeva Elorannan ja Konsta Hietasen puheet kuuluivat parhaiten, he puhuivatkin enemmän kameraan päin. Mutta kuvat puhuivat tietenkin puolestaan.
Hienosti oli toteutettu se jakso, jossa isä ja äiti yhdessä kertovat, mitä tapahtui 14 vuotta sitten, ja miten kumpikin on sen jälkeen pärjäillyt. Äitiä tuntui harmittavan eniten se, että hänen ulkomaille suuntautuneet urahaaveensa kariutuivat. Isä suri vanhemmilleen aiheuttamaansa häpeää.
Elokuvan nimi on Meduusalla ei ole sydäntä. Wikipedian mukaan meressä elävällä polttiaislajilla, meduusoilla, ei todellakaan ole sydäntä eikä myöskään aivoja. Elokuvan nimi pakottaa pohdiskelemaan, mikä tässä elokuvassa on sydämetöntä ja aivotonta. Kukin katsoja saa sen itse päättää.
Ritva Sorvali
