Kaikkivaltias Stalin muistojensa myllyssä
Pirkko Saisio, Suliko. Siltala 2024.
Pirkko Saisio kirjoittaa Sulikossa Stalinista. Kun ollaan vuodessa 1953, eli Stalinin kuolinvuodessa, Stalin tarkkailee elämäänsä ja ympäristöään minämuodossa. Muulloin häntä kuvataan hänmuodossa.
Alussa Saisio kuvaa Stalinin (1878-1953) lapsuuden maisemia ja lapsuuden kotia Georgiassa. Melko pian sieltä kuitenkin tullaan Moskovaan ja Pietariin ja vallankumouksen pyörteisiin, jolloin Stalin oli vielä alle 30-vuotias.
Saisio lähtee monissa luvuissa vuodesta 1953, mutta vähitellen Stalinin muistot vievät tätä milloin mihinkin aikaan. Vaimo ja perhe pyörivät alkuvaiheessa mukana ja vaimon itsemurha. Myös runoilija Majakovski ja tämän itsemurha kummittelevat muistoissa.
Stalinin työpöytä pursuaa allekirjoitettavia papereita, useimmat niistä näyttävät olleen kuolemantuomioiden hyväksymisiä. Toinen maailmansota on yllättävän vähän mukana, lähinnä vain sen osalta, että Stalin ei halunnut vaihtaa saksalaisten vankina ollutta poikaansa antautuneiden saksalaisjoukkojen komentajaan Paulukseen.
Kun Stalin makaa kuolinvuoteellaan, ympäristö näyttää olevan varpaillaan. Joka puolella hiiviskellään, kuiskaillaan, mielistellään eikä Stalinin havainnointikyky näytä enää olleen entisellään. Hänen varsinaista kuolinhetkeään ei kuitenkaan kuvata vaan hän näyttää olleen jonkinlaisessa horteessa vielä mausoleumissaan.
Pirkko Saisio saa hyvin esiin sen, miten arvaamaton johtaja Stalin ilmeisesti oli. Hän saattoi pyytää jonkun tapaamiseen, juotiin votkaa ja puhuttiin mukavia, mutta seuraavana päivänä vierasta vietiin jo karkotukseen tai ammuttavaksi. Eli kukaan Stalinin lähellä ei voinut olla varma henkensä säilymisestä.
Mutta mikä tämä kirjan nimi Suliko on? Stalin puhuttelee Sulikoa sinämuodossa, Sulikosta puhutaan samannimisessä laulussa. Eräs henkilö tulee puhumaan Stalinille Sulikosta, mutta tälle henkilölle käy kalpaten. Oikeastaan kaikkein vaarallisinta oli ollakin Stalinin ystävä.
Kirjassa puhutaan patsaasta, jonka molemmilla henkilöillä oli silmien paikalla vain kuopat. Lisäksi Stalin käy sokealla ennustajalla Madrona Moskovalaisella. Yksi kirjan opetus on se, että kaikkivaltiasta ei saa katsoa silmiin. Kaikkivaltiaan katse polttaa poroksi kaiken minkä näkee.
Eli kylmäävä kirja on tämä Suliko. Mutta mikä tai kuka itse Suliko oli ja mitä sille oli tapahtunut, se jää auki.
Ritva Sorvali
