Kesäinen vuorokausi Kuopiosssa saksalaisten kanssa 1942
Sirpa Kähkönen, Neidonkenkä. Otava 2009.
Neidonkenkä kuvaa yhtä jatkosodan ajan päivää Kuopiossa. Kuvattu päivä on 9.6.1942. Tuolloin korpraali Viljami Hujanen tulee lomalle sodasta, tuolloin nuoret tytöt saavat tuntumaa saksalaisiin sotilaisiin ja tuolloin illalla vietetään ravintola Tatrassa liikemies Ensio Mertasen nimipäiviä.
Saksalaisia on majoittunut kaupunkiin melkoisia määriä. Nuoret sotilaat ovat tutustuneet Helvin tyttäreen Mariin ja tämän ystävään Aniin ja kuljettavat tytöt kesäiseen metsikköön. Ravintola Tatrassa iäkkäämpi väki, saksalaiset upseerit naisystävineen juhlivat suomalaisen yläluokan kera liikemies Mertasen nimipäiviä.
Suomalaisten pitää pitää kieli keskellä suuta, kun puhuvat saksalaisten aikana Euroopan sotatilanteesta ja tilanteesta muutenkin. Esimerkiksi juutalaista tai homoista ei ole sopivaa puhua, vaikka Tatran soittajien ystävä Unto on juuri kaatunut rintamalla, ja soittajilla on surunauhat tämän takia.
Yksi kirjan kohokohta on paikallisen tehtaan työntekijöinä käytettyjen sotavankien kohtalo. Kun tohtori Kelo avustajineen meni talvella tutkimaan sotavankien asunto-oloja, ryhmä törmäsi nälästä puolikuolleisiin ja tautien runtelemiin vankiraunioihin. Kaikilta tilanteen nähneiltä vaadittiin valaehtoinen sitoumus, että tästä ei eteenpäin kerrota.
Lapset ovat isossa roolissa. He etsivät metsästä ravintolan pöytäkoristeiksi kieloja ja samalla harvinaista neidonkenkää, jonka oletetaan kasvavan Kuopion metsissä. Saksalaisten metsässä saattaman toisen neidon kenkä katoaa syntyneessä nujakassa metsään, joten kirjan nimi Neidonkenkä pitänee sisällään myös tämän tapahtuman.
Neidonkenkä on ikään kuin Shakespearen Kesäyön unelma tai Sillanpään Ihmiset suviyössä. Yhden vuorokauden aikana vietetään surujuhlaa, solmitaan uusia suhteita, kuunnellaan soittoa ja laulua, kuunnellaan metsän ääniä, pidetään huolta toisistaan. Yritetään elää ihmisiksi.
Ritva Sorvali
