Mies vie, nainen seuraa vaikka mihin vietäisiin
Heidi Köngäs, Tango Frisk. Otava 2024.
Tango Frisk alkaa nuoren Jalmar Friskin potkuttelulla Merenkurkun yli Ruotsista Suomen puolelle 1910-luvulla. Jalmar tulee harjoittelijaksi Vaasaan setänsä yritykseen. Hän löytää tanssiaisissa karjakkoharjoittelija Alinan, joka ihastuu ennen kaikkea Jarmarin tanssiin, ja heidän häitään juhlitaan pian tämän jälkeen. Ensimmäinen poika syntyy syksyllä 1918.
Jalmar puhuu ruotsia, Alina suomea. Yhteinen kieli heillä on katseissa, kosketuksissa, eleissä, ilmeissä, muutamissa sanoissa. Näin jatkuu oikeastaan koko avioliiton ajan, sillä Jalmar ei opettele suomea muutamaa sanaa enempää. Eikä Alina ruotsia.
Lapsia syntyy kaiken kaikkiaan kuusi. Ehkä olisi syntynyt enemmänkin, mutta alun ihastus, rakkaus, kuihtuu muutaman vuoden jälkeen, kun Alina huomaa Jalmarin kirjoittelevan säännöllisesti rakkauskirjeitä Ruotsiin ilmeisesti nuoruuden ihastukselleen. Pariskunnan alkuhuuma laantuu, he jopa siirtyvät nukkumaan eri huoneisiin.
Tango Frisk kuvaa pääosin pariskunnan viileähköä aikaa 1920-luvulta 1940-luvulle lähinnä Alinan, mutta myös muutaman lapsen näkökulmasta. Jalmarin näkökulmaa kirjailija ei avaa. Tämä on harmi, sillä minua jäi vaivaamaan erityisesti se, että miksi Jalmar muuttui näin äkkiä. Alussa Alina tuntui olevan hänelle kaikki kaikessa, mutta jo muutaman vuoden jälkeen Alina on lähinnä komenneltava palvelija.
Alina oppii ruotsista juuri komentosanat, tuo, vie, ota, anna. Alina hoitaa miehen silitettynä töihin, Alina hoitaa lapset, Alina pitää ison talon kunnossa, siivoaa, vaihtaa verhoja, järjestää tarjottavaa Jalmarin vieraille. Alina kokee olevansa ilmainen piika, joka juoksee käskyjen mukaan paikasta toiseen. Eikä Alinalla ole vaihtoehtoja.
Kirjan lopulla lähes kaikki lapset ovat aikuisia, vanhimmat pojat sodassa, tytär Kristiina lääkintälottana, eletään säännöstelyaikaa. Heti sodan jälkeen Kristiina saa aviottoman lapsen Ellin. Tämän kirjan yksi liikuttavin jakso on Kristiinan ja Ellin tilanne, Kristiinan pakko tehdä päätös siitä, luovuttaako hän Ellin vieraalle perheelle. Tätä päätöstä ei toivoisi kenenkään joutuvan tekemään.
Myös Usko-pojan kokemukset SS-joukoissa Saksan sotarintamilla ovat sen laatuisia, että tuskin niistä kukaan terveenä selviää.
Jalmarin alistussuhde Alinaan vain pahenee iän myötä. Alina hoitaa Jalmarin äidin hautaan, Alina hoitaa muutot ja muut hullutukset, Alina on ikään kuin kone, joka vain käy, käy, käy, kunnes vieteri katkeaa. Alinalla ei ollut muuta pakomahdollisuutta tästä kaikesta kuin kuolema.
Tango Frisk on järkyttävä kirja. Onneksi Alinalla on ystäviä, joiden kanssa hän voi purkaa sydäntään, vai voiko? Kertooko hän kenellekään, mitä loppujen lopuksi tapahtuu? Haluaako hän rikkoa julkikuvan hienosta talosta, komeasta miehestä? Enkä ei. Niinpä hän juoksee paikasta toiseen käskyjen mukaan.
Tango Frisk alkaa molemminpuolisella ihastuksella ja rakkaudella, mutta mikä muuttaa Jalmarin? Vai muuttuuko Jalmarissa mikään? Onko Jalmar koko ajan vain oma itsensä? Onko hän perhonen, joka lentää kukasta kukkaan ja vain nauttii elämästään? Onko hän johtaja, joka käskee alaisiaan, antaa näille penniä venyttäen taskurahaa, kun samalla juhlii itse hienoissa ravintoloissa?
Tango Frisk pakottaa pohtimaan erityisesti alistussuhteiden syitä ja seurauksia.
Ritva Sorvali
